Osinkojen verotus 2026: paljonko osingosta menee veroa?

Kun teet päätöstä osingonjaosta, olennaisin kysymys on yleensä yksinkertainen: paljonko osingosta jää käteen verojen jälkeen? Osinkojen verotus kuulostaa monimutkaiselta, mutta listaamattoman osakeyhtiön kohdalla se pelkistyy muutamaan lukuun ja yhteen rajaan. Kun ymmärrät miten osinko jakautuu pääomatuloon ja ansiotuloon, näet heti paljonko sinä voit nostaa kevyesti verotettuna.

Käydään läpi säännöt, konkreettiset laskuesimerkit ja se, miten optimoit oman osinkosi verotuksen. Kerromme myös, mitä me kirjanpitäjinä oikeasti suosittelemme, mitkä ovat kolme yleisintä virhettä osingonjaossa ja milloin osinko ei kannata.

Miten osinkojen verotus toimii listaamattomassa yhtiössä?

Listaamattoman osakeyhtiön osingon verotus ratkeaa yhdellä rajalla: 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. Matemaattinen arvo lasketaan yhtiön nettovarallisuudesta (varat miinus velat) jaettuna osakkeiden määrällä. Mitä suurempi nettovarallisuus, sitä enemmän voit nostaa kevyesti verotettua osinkoa.

Osinko jakautuu kolmeen osaan sen mukaan, mihin se rajojen sisällä osuu:

Osingon osa	Veronalaista	Verovapaata	Verotetaan
Enintään 8 % ja enintään 150 000 €	25 %	75 %	pääomatulona
Enintään 8 %, mutta yli 150 000 €	85 %	15 %	pääomatulona
8 %:n rajan ylittävä osa	75 %	25 %	ansiotulona

Pääomatulon vero on 30 %, ja siltä osin kuin pääomatulosi ylittävät 30 000 € vuodessa, 34 %. Ansiotulo taas verotetaan progressiivisesti muiden ansiotulojesi kanssa, joten sen veroprosentti riippuu kokonaistuloistasi. Tarkat prosentit ja rajat löytyvät Verohallinnon ohjeesta listaamattoman yhtiön osingoista.

Tästä syntyy huojennetun osingon idea: kun pysyt 8 %:n ja 150 000 €:n rajoissa, vain neljäsosa osingosta on veronalaista. Lue lisää huojennetun osingon säännöistä ja siitä, miten kasvatat yhtiösi nettovarallisuutta.

Paljonko osingosta menee veroa? Kolme laskuesimerkkiä

Säännöt aukeavat parhaiten euroina. Alla kolme tilannetta, jotka kattavat tavallisimmat tapaukset.

Esimerkki 1: osinko pysyy 8 %:n ja 150 000 €:n sisällä

Yhtiösi nettovarallisuus on 200 000 € ja omistat koko yhtiön, joten osakkeidesi matemaattinen arvo on 200 000 €. Kahdeksan prosentin raja on siis 16 000 €. Nostat osinkoa juuri 16 000 €.

• Koko summa mahtuu 8 %:n rajaan ja jää alle 150 000 €, joten 25 % on veronalaista pääomatuloa: 4 000 €.
• Vero 30 %: 1 200 €.
• Verovapaata jää 12 000 €.

Käteen jää 14 800 €, eli efektiivinen veroaste on vain 7,5 %.

Esimerkki 2: osinko ylittää 8 %:n rajan

Osakkeidesi matemaattinen arvo on 100 000 €, jolloin 8 %:n raja on 8 000 €. Nostat kuitenkin 20 000 € osinkoa.

• Ensimmäiset 8 000 € ovat huojennettua osinkoa: 25 % eli 2 000 € on veronalaista pääomatuloa, vero 30 % = 600 €.
• Ylimenevä 12 000 € verotetaan ansiotulona: 75 % eli 9 000 € on veronalaista ansiotuloa, joka lisätään muihin ansiotuloihisi.
• Jos ansiotulojesi rajaveroaste on esimerkiksi 30 %, ansiotulo-osuudesta menee veroa noin 2 700 €.

Ansiotulo-osuuden vero riippuu aina kokonaistuloistasi, joten se voi olla tätä pienempi tai suurempi. Juuri tästä syystä palkan ja osingon yhdistelmä on usein verotuksellisesti järkevin ratkaisu.

Esimerkki 3: osinko ylittää 150 000 €

Suuremmalla nettovarallisuudella pääset nostamaan enemmän. Osakkeidesi matemaattinen arvo on 3 000 000 €, joten 8 %:n raja on 240 000 €. Nostat 200 000 € osinkoa, joka mahtuu kokonaan 8 %:n rajaan.

• Ensimmäiset 150 000 €: 25 % on veronalaista pääomatuloa = 37 500 €.
• Seuraavat 50 000 € (150 000 €:n ylittävä osa): 85 % on veronalaista pääomatuloa = 42 500 €.
• Veronalaista pääomatuloa yhteensä 80 000 €. Vero: 30 000 € × 30 % + 50 000 € × 34 % = 9 000 € + 17 000 € = 26 000 €.

Efektiivinen veroaste 200 000 € osingolle on siis noin 13 %. Huomaat, miten 150 000 €:n raja nostaa veroa: sen ylittävältä osalta veronalaista on 85 % eikä enää 25 %.

Entä pörssiyhtiön osingot?

Pörssiyhtiön (listatun yhtiön) osingot verotetaan eri tavalla ja yksinkertaisemmin: 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verovapaata. Yhtiö perii osingosta 25,5 %:n ennakonpidätyksen. Tämä koskee tavallista sijoittajaa, joka omistaa pörssiosakkeita, ei omaa listaamatonta yhtiötäsi.

Ennakonpidätys: milloin osinkovero maksetaan?

Listaamaton yhtiö perii osingosta ennakonpidätyksen jo maksuvaiheessa:

• 7,5 % siltä osin kuin osinko on enintään 150 000 € saajaa kohti.
• 28 % ylittävältä osalta.

Ennakonpidätys ei ole lopullinen vero vaan ennakkoa. Lopullinen vero lasketaan verotuksessasi, ja erotus joko palautetaan tai jää maksettavaksi. Merkitse siis osinko aina veroilmoitukseesi, vaikka ennakonpidätys olisi jo peritty.

Palkkaa vai osinkoa: miten optimoit verotuksen?

Osinko ei ole automaattisesti paras tapa nostaa rahaa yhtiöstä. Palkasta yhtiö saa vähennyksen ja se kerryttää eläkettä, kun taas osinko maksetaan jo kertaalleen verotetusta voitosta. Käytännössä kannattavinta on yleensä yhdistää maltillinen palkka ja huojennettu osinko.

Oikea suhde riippuu yhtiösi nettovarallisuudesta, tuloksesta ja omasta rahantarpeestasi. Kun nämä luvut kasvavat, kannattaa laskea palkan ja osingon optimaalinen yhdistelmä tapauskohtaisesti.

Näin me neuvomme: kirjanpitäjän näkemys osingonjakoon

Osinkojen verotuksesta on kirjoitettu satoja yleisiä artikkeleita. Harvemmin kerrotaan, mitä kannattaa oikeasti tehdä. Tässä lähtökohtamme, kun asiakas kysyy meiltä palkasta ja osingosta.

Nyrkkisääntömme: nosta verohuojennettu osinko aina täysimääräisenä. Se on saajalleen lähes poikkeuksetta verotuksellisesti edullisin euro, jonka yhtiöstä voi nostaa, ja täysin laillinen osa verotusta. Kirjanpitäjä laskee sinulle tilikauden päättyessä, kuinka suuren huojennetun osingon voit nostaa. Sen päälle maltillinen palkka on yleensä kannattavampi kuin osinko, joka ylittää huojennuksen rajan ja verotetaan ansiotulona.

Ratkaisevaa on erottaa huojennettu osinko ja ansiotulo-osinko toisistaan. Huojennettu osinko on aina hyvä diili. Ansiotulo-osinko taas lisätään muihin ansiotuloihisi ja verotetaan progressiivisesti, jolloin se voi keskituloa nostavalle yrittäjälle olla kannattamaton.

Kolme yleisintä virhettä osingonjaossa

Näemme samat virheet toistuvan vuodesta toiseen:

1. Osinko nostetaan ex tempore. Rahaa nostetaan ilman etukäteen tehtyä laskelmaa siitä, olisiko palkka samassa tilanteessa kannattavampi. Päätös kannattaa aina laskea ennen nostoa.
2. Verohuojennettua osinkoa ei nosteta ollenkaan. Kevyesti verotettu mahdollisuus jää käyttämättä, ja rahaa nostetaan raskaammin verotettuna myöhemmin.
3. Yhtiön varallisuus niistetään tyhjäksi. Kun osinkoa nostetaan jatkuvasti paljon, yhtiön nettovarallisuus pienenee, ja sen mukana kutistuu myös tulevien vuosien huojennetun osingon määrä.

Kasvata nettovarallisuutta: osingonjako on pitkää peliä

Huojennetun osingon määrä seuraa suoraan yhtiön nettovarallisuutta, joten paras osinkosuunnittelu alkaa jo vuosia ennen nostoa. Älä haaskaa yhtiön rahoja, vaan investoi ne järkevästi. Nettovarallisuutta kasvattavat esimerkiksi kassavarat, sijoitukset ja arvopaperit, kiinteistöt sekä koneet ja kalusto.

Mitä varakkaampi yhtiö, sitä enemmän huojennettua osinkoa voit nostaa:

Yhtiön nettovarallisuus	Huojennettu osinko (8 %)	Käteen verojen jälkeen
50 000 €	4 000 €	noin 3 700 €
500 000 €	40 000 €	noin 37 000 €

Esimerkeissä oletetaan, että omistat koko yhtiön, jolloin osakkeidesi matemaattinen arvo vastaa nettovarallisuutta. Ero on silti havainnollinen: kymmenkertainen nettovarallisuus tarkoittaa kymmenkertaista huojennettua osinkoa. Siksi ei kannata nostaa ylisuurta, raskaasti verotettua palkkaa vain nostamisen vuoksi, vaan jättää varoja yhtiöön ja kasvattaa sen nettovarallisuutta pitkäjänteisesti.

Milloin osinko ei kannata?

Osinko ei ole aina oikea vastaus, vaikka moni niin olettaa. Jos nostettava osinko on ansiotulo-osinkoa eli ylittää 8 %:n rajan, ja saat jo keskituloisen palkansaajan palkkaa, progressiivinen verotus nostaa osingon veroprosentin korkeaksi. Tällöin maltillinen palkka tai varojen jättäminen yhtiöön tulevia huojennettuja osinkoja varten on usein järkevämpää.

Karkeasti noin 30–40 % asiakasyrityksistämme on sellaisia, joissa huojennettua osinkoa ylipäätään nostetaan. Kun mahdollisuus on, se kannattaa lähes aina hyödyntää.

Miten etenen?

Osinkojen verotus palkitsee ennakoinnista: mitä aikaisemmin suunnittelet nettovarallisuuden kasvattamisen ja osingonjaon, sitä enemmän jää käteen. Autamme sinua laskemaan oman tilanteesi optimaalisen palkka- ja osinkoyhdistelmän ja suunnittelemaan yrityksesi verotuksen niin, että osingosta jää enemmän käteen. Hoidamme myös osingonjaon paperit puolestasi.

Ota rohkeasti yhteyttä, niin käydään tilanteesi läpi yhdessä. Tule asiakkaaksi tai kysy lisää lähimmästä toimipisteestäsi.